Keskiviikko 29.8.2012
Lähtöstartti oli yhdeksän jälkeen kun piti päättää mitä reittiä lähdetään kohti Amsterdamia. Navikaattoriin syötettiin ensin Hampuri, jonne matkaa oli 146 km. Tylsät moottoritiet toimivat vain nopeina siirtymäreitteinä, niille ei halua kukaan jäädä pitemmäksi aikaa. Liikenne on todella hektistä, jotkut autot suhahtavat ohi lähes kahden sadan tuntinopeudella. Vieressäistujaa pelottaa. Juuttuttiin yhden kolarin jälkimaininkeihin reiluksi tunniksi, kun rekat olivat rutanneet toisensa yhdeksi limpuksi.
 |
| Saksan moottoritie Hampurin kohdalla. |
Hampuri ohitettiin sitä edes näkemättä, moottoritiet kulkeat rännissä eikä maisemista saa mitään käsitystä. Päätettiin siirtyä pienemmille teille ja Atlantin rannalle. Kohteeksi valittiin Delfzijlin kaupunki tai paremminkin kylä Atlantin rannalta.
Maisemat olivat upeat, lehmiä, lampaita, hevosia, lintuja ja siistejä vehreitä peltoja silmänkantamattomiin. Ja tietysti tuulimyllyjä, kanaaleita ja Vattimeren rannalla valtava, 30 km pitkä pato.
 |
| Lehmiä padon viereisellä pellolla Atlantin rantatien varrella. |
 |
| Vanha ja uusi tyylimylly. |
Pysähdyimme pienessä Delfzijl-kaupungissa Atlantin rannalla ja kävimme pitsalla. Meno oli letkeää, hollantilaiset ovat iloista sakkia. Mummot ajelivat rollaattoreilla, edistyneimmät jopa moottoroiduilla peleillä ja kaikki fillareilla, iloiset papat turisivat kapakoissa. Meille yritettiin myydä laulava ja hirnuva keinuhevonen, mutta kun leikki-ikä on jo ohitettu ei houkutusta matkamuistolle syntynyt.
Päätimme yöpyä Atlantin rannalla ja lähdimme etsimään campingaluetta. Mutta ensin Lidliin ostoksille. Jälleen törmäsimme siihen tuttuun asiaan, joka on koettu jo Saksassa monta kertaa. Ruokakaupat eivät ota vastaan luottokorttimaksuja. Käteistä pitää olla. Tietysti ravintolat ja majoituspaikat ovat eri juttu, niissä kelpaa kortit. Siispä turistit ajetaan syömään ravintoloihin eikä ostoksille ruokakauppaan.
 |
| Tuulimylly Delfijlin kylässä Vattimeren rannalla. |
Päädyimme kanien valtaamalle telttailualueellle Lauwersoogin campingiin. Valittavana oli teltta pystyyn tai majoitus omassa cabinessa, joten päädyimme tosi retkeilijöinä viimeksimainittuun, suihkulla, olohuoneella, keittiöllä ja kahdella makuuhuoneella varustettuun mökkiin. Mökitkin onnistuimme sekoittamaan ja yövyimme väärässä mökissä. Kyllä hämmästys oli melkoinen, kun huomasimme saman avaimen käydän kahteen mökkiin, enempää ei tutkittu.
 |
| Vattimeri. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, että kommentoit matkablogiani! Terveisin Raili